Niin vaan on syksy edennyt huimaa vauhtia etiäpäin.Puiden lehdet kellastuvat ja luovat omat värinsä..
Sitä tuolla luonnossa näkee paremmin kaikenlaista mitä pihapiirissä ei kunnolla näe,kun uskaltautuu luonnon eteen.Nyt tosin muuttolinnut ovat lähteneet jälleen luotamme pois etelään,mutta palaavat enskesänä toivottavasti meijän iloksemme jälleen..Haikealta tuntuu tää aika,kun ei kuulu iloisia lirskutuksia,eikä kurkien meuhkaavia ääntelyjä tosi kovia ääntelyjä ainakii tietää missä niitä on ja täällä kuului tuolta pellolta aamuvarhaisina hetkinä kovaa ääntelyä,kutsuivat kokoon lintuja ja niinpä lähtivät etelään..
Ei tarvinne paljoa kertoilla kuvat kertoo paljon enemmän,kuvasin kun oli vielä pelloilla täystohina päällä ja kyllä näitä katseleekin..👍🙏
Sitä ku on vedenäärellä oppinna olemaan niin kuviakin tulee otettua,vesi jotenkin rauhoittaa mielen,aallot lyövät kiviin,väreet leijailee pintaa pitkin..Vesi onkin tärkeää minulle,lapsena olin aina järvessä ja uimassa tietty ja muutenkin soudeltiin ja ongittiin samalla kaislikon reunamilta 🐟🐟
ja se olikin parasta aikaa aina tuli nykimään onkea kala kun sattui olemaan oikea aika milloin söivätkin ja kaislikoiden lähettyviltä sai ahvenia tuli,särkiä voi sitä nuoruusaikaa,sitä nautti silloin toisenlailla elämästä,vaikka nytkin on järvellä olo tärkeää..